Projekteja piisaa

Hahtuvat on ihania. Niin ihania, etten malttanut odottaa joskus lähiviikkoina tulevaa täydennystä paikalliseen liikkeeseen, vaan tilasin itse suoraan Pirtin kehräämöstä. Päällimmäisinä on hieman huokeampia tarjoushahtuvia, joiden alla sitten tavallisesti hinnoiteltuja.























Jokunen viikko sitten automatkalle ajanvietettä haaliessa nappasin mukaan nutun alun ja seuraavan lankakerän sen kummemmin yksityiskohtia katsomatta.






















Neljästä Wool-kerästä yksi olikin sitten eri värjäyserää, eikä sävyeroa voinut olla huomaamatta, vieläpä kun kyse oli toisesta etukappaleesta... Tovin pohdittuani ryhdyin purkutöihin, ja nyt lopputulema on mielestäni selvästi parempi. Olen pyrkinyt tarkistamaan värjäyserät aina lankaostoksia tehdessäni, mutta ehkä silloin ammoin viimeisiä merino-Wooleja kaupan hyllystä kaivellessa ei ollut vara valita... Tarkoituksena on tehdä nutun lisäksi myssy, joten varsinaista ongelmaa värjäyserien suhteen ei kuitenkaan pitäisi tulla.

Ompelutöitäkin on suunnitteilla jokunen. Ompelukone pääsi töihin jo muutama viikko sitten, kun miehen housun lahkeet kaipasivat lyhennystä. Sekin oli yllättävän jännä askare pitkän ompelukoneen käyttötauon jälkeen. :D Kankaita tulevia projekteja varten hankin käydessäni Kuopiossa, mutta tarvittavan kaksoisneulan verran ajattelin tukea iisalmelaisliikettä. Iisalmelaisliikkeessä todettiin, että ei löydy kaksoisneulaa. Olin hetken hiljaa odottaen kysymystä, että tilattaisiinkos kaksoisneulaa, mutta sellaista ei kuulunut. Ilmeisesti kaksoisneuloja menee sitten niin vähän, ettei niinkään pieniä esineitä kannata varastoissaan pitää, vaikka ompelukoneliike kyseessä onkin. Hämmentävää. :S

Löytöjä

Asuinpaikkanamme on maatila, jonka pihapiirissä on jos jonkinlaista rakennusta. Yhden aitan sisältä löytyy sekalaisen romppeen joukosta tällainenkin.


Rukin kyljessä on haalistunut paperinpala, joka osin on yhä luettavissa. Erottuneiden tekstinpätkien ja googlettamisen perusteella rukki on ilmeisesti vammalalaisen Kiikan kehruurukkitehtaan ja Aaro Kaukosen tuotantoa. En ole toistaiseksi kokenut mitään intohimoja kehräämistä kohtaan, joten rukki jatkaa horrostaan aitassa. Hienolta tuntuisi kieltämättä tuollaista kapinetta käyttää, joskin jonkin verran entisöintiäkin joutuisi tekemään, ennen kuin kehruu olisi mahdollista.

Hahtuvaan hurahtanut

Lokakuu ja uuden perheenjäsenen oletettu saapumisajankohta lähestyvät. Suunnitelmissa on pyrkiä käyttämään ainakin jossain määrin kestovaippoja, eihän äitiyspakkauskaan enää kertakäyttöisiä sisällä. Erinäisiltä kestovaippa-aiheisilta sivuilta olen lukenut, että monella muksulla esim. harso + villahousut ovat olleet toimiva yhdistelmä. Siispä villahousujen tekoon.

Paljon kehutut Villapöpät erosivat niin paljon tiheydeltään minun aikaansaamastani neuloksesta, että homma tyssäsi joksikin aikaa. Hahtuvakin ennätti jo vaikuttaa aika haasteelliselle materiaalille katkeillessaan harjaantumattomissa käsissäni useaan kertaan. Atziinan ohjeeseen käsialani sopi sen sijaan ihan nappiin, joten lankojen päättelyä vaille ovat nyt ensimmäiset S-koon hahtuvavillahousut, ja loppusuoralla toiset, joihin laskeskelin silmukkamääriä ja senttimetrejä uusiksi tavoitellen XS- eli newborn-kokoa. Eikä se hahtuvakaan enää niin herkästi katkea. :)

Ainut mutta on se, jos lapsukainen periikin ukkinsa herkän ihon, eikä siedäkään normaalia villaa ihan ihoa vasten... Jää nähtäväksi. Varastossa on kyllä Zitron Loftiakin, joka on ainakin itselleni toiminut hyvin pipon lankana.