Joulun jälkeen

Kuten jo aiemmin mainitsinkin, muuan joulupukin apulainen oli syksyllä aivan liian kunnianhimoinen tehtävälistaansa laatiessaan. Tehtävälistan sisällön toteutumista määräaikaan mennessä ei edistänyt lainkaan se, että kyseinen tonttu hankkiutui kahdeksi joulua edeltäväksi viikoksi töihin. Iltaisin oli sitten aina, enemmän tai vähemmän väsy, ei puikot paljon liikahtaneet.

Lopputulos oli väistämättä se, että osa läheisten lahjoista jäi "jälkitoimitukseen". Mieli ja sormet halajaisivat näinä päivinä jo Idenan Mohair Luxin ja jonkin pitsihuiviohjeen pariin, mutta ei sovi vielä...

Mutta äiti sai silti sukkansa! Hieman meitä siskoksia joulun alla huvitti, kun äiti kertoi useaan otteeseen Austermann Step-langasta johon oli sattumalta tutustunut. :D Raitojen täsmäämiseksi mittailin ja punnitsin hieman lankaa. Kohtuullisella vaivannäöllä toivottu tulos.

Austermann Step jojobaöljyllä ja aloe veralla
lankamenekki 65 grammaa

Tulin viettäneeksi useita päiviä varsin kattavasti erossa käsitöistä. Mitä nyt anopintekeleen lankoja ja aikaansaannoksia hieman hiplasin. Joulunviettokaupungin lankaliikkeet jätin myös suosiolla väliin. Olin erossa myös netistä, joten Blogilistalta löytynee runsaasti luettavaa. Blogien ja käsitöiden sijaan, kunnon loman mukaisesti, luin jotain, ammatillisesti korkeintaan hyvin niukalti sivistävää. Tess Gerritsenin ja Patricia Cornwellin tuotokset hoitivat tehtävänsä oikein hyvin. :)

Enteitä ;)

Viime aikoina olen keskittynyt joululahjoihin. Miehen-joka-asuu-samassa-asunnossa villapaita odottaa yhä viimeistelyään. Olen jo joutunut hieman muuttamaan joululahjasuunnitelmia, lähempänä joulua ehkä vielä lisääkin, kaikkea kivaa kun ei millään ennätä tekemään. :(

Monivuotisen perinteen mukaisesti katsoin tänäänkin Linnan juhlia. Jo heti ohjelman alussa koin ristiriitaisia tunteita; "Mitä, eikö Tasavallan Presidentti pukeunutkaan uneni mukaisesti Marimekko-kuosiin!!!" No, perinteisessä mustassa on puolensa... ;)

4 vuoden jälkeen...

Ajankohta taisi olla 09/02, kun innostusta käsitöihin heräsi, ja ryhdyin neulomaan avomiehelle villapaitaa 7 veljeksestä. Tänään villapaidan saajan syntymäpäivän kunniaksi on toinenkin sivusauma nyt ommeltu. Pitkään lykätty askare sai aamupäivällä hyvän alun, kun katselin samalla Studio Julmahuvi-dvd:tä. Eikä se loppujen lopuksi, ilman dvd:täkään, niin tylsää puuhaa ollut. :O

No, ihan valmiiksi en paitaa vielä sanoisi. Kaulus vaatii ihan pientä hienosäätöä, ja höyryttämällä voisi saada hihojen liitoskohdat näyttämään paremmilta. Noiden puuhien jälkeen, mitä ilmeisimmin ensi viikolla, voisin kuvaakin tästä "iisakinkirkosta" näytille pistää. Mutta helpotus on jo melkoinen... Jee! :D

Talviunia

Eilen tavattiin jälleen neuletapaamisen merkeissä, ensimmäistä kertaa Lounas-Salongissa, jossa jatketaan varmaan myöhemminkin. Mukaan mahtuu lisääkin väkeä, joten tervetuloa Lounas-Salonkiin jälleen kuukauden päästä, maanantaina 4.12 klo 18. :)

Moda tuli tännekin. Kolahti ainoastaan postiluukusta tullessaan. ;) Mitä siis löytyikään; pipoja ja muita asusteita, sekä aika monta neulejakkua/villatakkia. Ei mitään "pakko saada"-reaktioita, mutta ok-ohjeita, joita ajan kanssa tulen todennäköisesti jollain tapaa hyödyntämään.

Vilun väristyksiä

Talvi on siis koittanut. Kuluneen viikon ajan olen pynttäytynyt kotona ja ulkona niin vahvasti, että epäilen, kuinka tarkenen sitten, kun pakkasasteita on parikymmentä lisää... Ehkä tarvetta olisi hyvistä materiaaleista tehdyille asusteille ja neuleille. ;) Jos joulusta pääsisi ohitse kunnialla (ne kunnianhimoiset lahjasuunnitelmat), voisi ryhtyä jälleen väsäämään jotain itselleenkin. Pussillinen 7 veljestä on ainakin pitänyt meteliä kaapissa jo pitkin syksyä. :) Mutta Zitron Loftista tehty pipo on hoitanut tehtävänsä hyvin, päänuppia ei ole kylmänyt.

Joku kertoi blogissaan tehneensä tilauksen AdLibriksestä, joten minäkin innostuin.


Scarf Style on monelle vanha tuttu. Nyt minäkin pääsen tekemään Ene's Scarf:ia. Joka tyypin kaavakirjan avustuksella toivon saavani aikaan hyviä vaatteita ommellen. Selailun perusteella kirja vaikuttaa hyvältä, niksejä kaavojen muokkaamiseen on paljon, ja ohjeet ovat helposti ymmärrettäviä. Stitch´n Bitch, Virkkaajan käsikirja, eli Koukussa vaikuttaa myös hyvältä. Tekniikkaosio on hyvä, taisin löytää selityksen sille, miksi olin taannoin niin epäonninen muovisten koukkujen kanssa... ;) Alussa on myös kappale langan valitsemisesta esitellen mm. erilaisia kuituja (mitäs se kashmir onkaan...?). Virkkausmalleja on kirjassa runsaasti ja varsin monipuolisesti. Novitan lankoja tarjotaan kotimaisena vaihtoehtona, kuten Neulojan käsikirjassakin, mutta "yllättäen" aika monen ohjeen kohdalla on jouduttu toteamaan: "Novitan valikoimasta ei löydy ohjeeseen sopivia lankoja". ;)

Lokakuun loppusaldo: + 2130 grammaa lankaa. :O Ei siis todellakaan mikään Langaton lokakuu, mutta se ei toki ollut suunnitelmissakaan. Mutta jos vuodenvaihteen jälkeen viritellään kokoon Lankahamsterikuukautta, silloin olen mukana. Tämä on lupaus. :)

Kiinni jäit!

Kiinni jäit!!!

Koska luet tätä tekstiä, se tarkoittaa että sinun täytyy kommentoida. Kommentoi ihan mitä haluat, kunhan teet sen. Laita tämä teksti omaan blogiisi ja nappaa kaikki blogiasi lukevat.

Yllä oleva tarttui mukaan Seija P:n blogista, "Hetkiä Heimolasta".

Mitäs muuta? Joululahjahankkeita on muutama puikoilla, niistä kuvia sitten vuoden lopulla. Minulla on hieman suuruudenhullut suunnitelmat joululahjojen suhteen, saa nähdä kuinka tässä käy... :O Innostuin myös tilaamaan muutaman käsityöaiheisen kirjan, saapunevat AdLibriksestä myöhemmin tällä viikolla.

Syyslomalla

Valitettavasti en ehtinyt käymään viikonloppuna käsityömessuilla. Kaikenlaista kivaa oli näemmä löytynyt... Tietämättä mitä menetin, onnistuin ehkä kuitenkin ottamaan vahingon takaisin tekemälläni reissulla Satakuntaan. Aika korvat höröllä ja hieman kummastellen tällainen umpisavolainen tyystin tuntemattomassa maakunnassa oli. :)

Ihan ensiksi kävin käsityöliike Ju-Hannassa Harjavallassa. Harjavalta on noin 8 000 asukkaan paikkakunta, joten ennakko-odotukset oli liikkeeseen mentäessä aika maltilliset. Odotukset ylittyivät reippaasti, sillä vaikka liike oli pieni, sieltä löytyi vaikka mitä. Leukani siis varmaan loksahti, silmät pullistui päästä, ja ehkä saatoin vähän kuolatakin... ;) Porin Lavikko-liikkeessä oli myös hyvä valikoima.

Nämä löytyivät Satakunnasta. Sukkia ja vauvaneuleita olisi tulevaisuudessa siis tarkoitus tehdä.

Paluumatkalla Satakunnasta kävin Tampereella Jokisen Aililla ja Koskikeskuksen liikkeessä. Kykenin rajoittamaan ostokseni ainoastaan apuvälineisiin, eli ostin sellaisia stoppareita puikon päihin, puikkomittarin, sekä ohutta kumilankaa.
Ja vilautetaanpa hieman aiempia ostoksia. Alla kolme vyyhtiä (á noin 110 g) Johanneksen pellavillavaa.

Näin meillä :)

Toisethan kuuluvat viettävän Langatonta lokakuuta, mutta en minä vaan. Olen kunnostautunut ostamalla tällä viikolla yli 1,5 kiloa lankaa. Anttilassa Florica oli edelleen tarjouksessa, torin markkinoilla Johannes möi lankojaan, ja Sokoksen 3+1-päivilläkin oli lankaa (kylläkin täysakryylistä Novitan Heleniä, mutta toiminee esim. huivina). Sitten ihan muuten vain kävin MaxiMakasiinissa, josta ostin Seitsemää veljestä. Mukaan tarttui myös pikkuriikkisen Samosta, koska se pinkki väri vain on niin ihana... :) Woolia ostin, koska sitä löytyi merinona, ja 200 g:sta vaaleanviolettia voisi joku pienokainen saada päällensä puettavaa... Tuttavapiirissä kun lisäännytään tasaiseen tahtiin.

Jos joku kuopiolainen on merino-Woolin perään, niin kannattaa käydä penkomassa Maxin hyllyjä. Useampaakin väriä näytti olevan merinona, samaa värjäyserää ei ole tosin välttämättä runsaasti...

Ensi viikolla voisi vastapainoksi pistää uutta työtä, ehkä useampaakin alkuun, tai koettaa paneutua fufoihin. Lopuksi täytyy mainita ilouutinen; hukassa olleet kaksi Nalle Colori-kerää löytyivät. Täytyi myöntää, ihan looginen jemma oli, kuinkas muutenkaan. :D

Pipoja pukkaa

Edellistä viestiä kirjoittaessani vallinnut neulekriisi on lauennut. :) Pakollinen purkaminen jatkui hallitusti, ja jo syntymään päässeet langanpäät ovat uskoakseni hallinnassa. Sivusauma on silti yhä työn alla. Kuten arvaatte, täytyy motivaation olla riittävä, tähtien oikeassa asemassa, valaistuksen optimaalinen jne. ennen kuin tuollaisiin viimeistelytehtäviin ryhtyy... ;)

Olen oivaltanut pienten, ns. välitöiden ihanuuden. Kun neule Butterflysta on ollut tekeillä pitkään, on piristävää saada valmiiksi jotain ihan muutaman illan aikana. Ymmärrykseni/kokemusmaailmani on laajentunut myös sikäli, että oheinen Odessa-pipo on tehty Novitan Tennesseestä, langasta jota en ole tullut koskaan aiemmin käyttäneeksi. No, mukavalle langalle vaikutti, yhteisiä hetkiä piisannee jatkossa. :)

Eikä siinä vielä kaikki. ;) Hankin Addin bambupuikot, joita käytinkin Odessa-pipon tekoon. Kokemus oli ihan myönteinen, lisääkin bambuisia voisi hankkia. Bambuvirkkuukoukkuja ei kuitenkaan koskaan, niiden kestämiseen en omassa käytössäni usko. :D

Seuraava pipo on Zitron Loftista (väri 525), kutakuinkin samalla ohjeella kuin aiempi Hippy-pipo. Pehmoinen, suloinen lanka, jonka jämällä voisi tehdä pienimuotoisia huovutuskokeiluja. Pipoon meni lankaa vajaat kaksi kerää (á 50 g), koukkuna nro 6.

Nurja puoli

Villapaita avomiehelle on ollut työn ajalla / marinoitumassa aika täsmälleen neljän vuoden ajan. Deadline:na on ollut useampikin synttäri tai joulu. Työn valmistuminen on vain lykkäytynyt. Puuttunut on enää sivusaumat, muuten neule olisi valmis.

Tänä iltana ompelin reippaana tyttönä loppuun sivusaumoista ensimmäisen; hyvälle näyttää. Jotta vielä enemmän innostuisin, pyysin miestä pukemaan paidan päälle... Muuten ihan hyvä, mutta pää ei mahdu kaula-aukosta. Ei vaikka kuinka yrittäisi. Kaula-aukon olin tehnyt siis neulomalla pätkän joustinneuletta, ja kääntämällä & kiinnittämällä sen kaksin kerroin... Eikä hauskuus lopu vielä tähän. Lanka on luonnollisestikin tummanharmaata, joten yksittäisten ompeleiden löytäminen on hankalaa... Ehdin jo katkaisemaan yhden väärän langan, pitää siis varjella neuletta purkautumasta väärästä paikasta...

Kunhan pääsen tästä haasteesta yli ja paita on valmis ja puettavissa, saakin luvan olla mieleinen neule... *manaa, kiroaa, ja puhuu rumia*

Käsityöharrastus kehittyy...

Ompelukoneella puuhastelu on muistikuvieni mukaan mukavaa. Huomiotta jätetään tapahtumat, kuten ala-asteen 3. luokalla mystisesti villiintynyt ompelukone, neulan katkeaminen ja kimpoaminen nenääni... :O (vaikeapa tuohon tuulenhalkojaan on tietysti olla osumatta...) Kotikoneen tärkeimpiä tehtäviä on ollut paikata metsurin/maanviljelijän työvaatteita, ompeleen ulkonäöllä ei ole ollut suurta painoarvoa, joten eniten irti ompelukoneella työskentelystä olen saanut yläasteen valinnaisilla käsityötunneilla. (Minun kohdallani voimakasluonteisesta käsityönopettajasta huolimatta nuo pari viikkotuntia olivat kyllä antoisia ja hyödyllisiä.)

Rajalliset taidot ovat siis olleet käyttämättä vuosia, mutta siitä huolimatta kesätyöansiot pankkitilillä kuumottavat ja mieli tekisi ompelukoneostoksille. Jos siis vankkoja mielipiteitä jonkun merkin/mallin paremmuudesta/huonommuudesta löytyy, kuulen mielipiteen mielellään. Kertaalleen olen jo käynyt kaupunkimme liikkeissä pyörähtämässä, seuraava kerta saattaa olla kohtalokas. ;) Mielessä pyörii myös kaikenlaista, millaisin pikkutöin aloittaisi, ennenkuin uskaltaisi ompelemaan sohvanpäällistä... Toki jonkinlainen harjoituskappale siitäkin pitää ensin tehdä.

Blogeilu on monella tapaa mielenkiintoinen ilmiö. Ajatuksia herättävä on myös huomio, että oma tuotokseni on Blogilistan kuumalla listalla. Ihan itseäni vartenhan minä tätä tietysti vain kirjoitan, mutta... ;)

Butterfly-neulekin edistyy seminaarien ja luentojen myötä. Tällä viikolla varmaankin jo kokeilen, ensimmäistä kertaa, olkasaumojen tekoa kolmen puikon menetelmällä.

Meemeilyä

Blogini eka meemi, joka löytyi Lellun blogista:

Mene Wikipedian nettisivuille ja etsi syntymäpäiväsi (esim. 9. tammikuuta). Etsi kolme tapahtumaa, jotka tapahtuivat kyseisenä päivänä sekä kolme syntymää, kolme kuolemaa ja kaikki juhlapäivät. Tämän jälkeen haasta 2 kaveriasi samaan urakkaan.

Syntymäpäiväni on 23. kesäkuuta, entuudestaan tiesin samana päivänä syntyneeksi ainoastaan Martti Ahtisaaren.

Tapahtumia:

• 1894 - Kansainvälinen Olympiakomitea (The International Olympic Committee) perustettiin Sorbonnessa Pariisissa paroni Pierre de Coubertinin aloitteesta.
• 1970 - Iranin shaahin vastainen mielenosoitus Helsingissä, jossa pidätettiin mm. Erkki Tuomioja, Ilkka Taipale ja Ilkka-Christian Björklund.
• 1992 - Ruokolahden leijonasta tehtiin ensimmäinen havainto.

Syntymiä:

• 1893 - Martta Wendelin, kuvittaja (k. 1986)
• 1894 - Alfred Kinsey, amerikkalainen eläintieteilijä ja ihmisen seksuaalisuuden tutkija ("Kinseyn raportit") (k. 1956) ( katsoin äskettäin pätkän Kinseyn elämästä kertovasta leffasta. Pitäisi katsoa kokonaisuudessaan, vaikutti mielenkiintoiselta.)
  
• 1972 - Zinédine Zidane, ranskalainen jalkapalloilija (tämä poiminta herätti hilpeyttä taloutemme miesväestössä :) )

Kuolemia:

• 1733 - Johann Jakob Scheuchzer, sveitsiläinen lääkäri, matemaatikko ja maantieteilijä (s. 1672)
• 1995 - Jonas Salk, poliorokotteen keksijä
• 1998 - Maureen O'Sullivan, näyttelijätär

1 kpl juhlapäiviä:

• Muinainen Latvia: Jani. Vietettiin kesäpäivänseisauksen aikaan (vastaa juhannusta).

Oivalsin äskettäin, ettei minulla ole mitään suuria ammatillisia kunnianhimoja tulevaisuutta ajatellen. Työni haluaisin hoitaa tietysti mahdollisimman hyvin, missä tavoitetta on toisaalta enemmän kuin tarpeeksi, mutta titteleitä ja meriittejä tärkeämpää olisi se, että viimeistään klo 16 voisi painaa työpaikan oven takanaan kiinni, jotta vapaa-aikaa läheisten ja harrastusten parissa olisi mahdollisimman paljon.

Keväällä todennäköisesti koittava aikuinen (ei-opiskelijan) elämä hieman pelottaa ja kammottaa. Sisällöltään vaihteleva lukujärjestys tuntuu paljon hauskemmalta kuin työn teko päivästä toiseen. Elämää viikonlopusta ja lomasta toiseen?

Syksy!

Takana viikon verran koulua. Hieman totuttautumista on ollut, lukujärjestyksen lukeminen on osoittautunut kuukausien tauon jälkeen yllättävän haastelliseksi, joten perjantaina saavuin seminaariin 10 minuuttia myöhässä. Aikaa siitä, kun nousin sängystä oli tuolloin kulunut 25 minuuttia... ;) Sikäli olen ajoissa, että tein viikolla hankintoja mahdollisia joululahjoja varten. Butterfly-neule melko kesäisenä voisi siis pian jäädä hautumaan, kun viritän puikoille jotain muuta... :)















Opiskelu on monella tapaa työn tekoa mukavampaa, esimerkiksi siksi, että luennoilla voi viihdyttää itseään neulomalla, tai virkkaamalla, mikä ei työssäni valitettavasti onnistu. Butterfly-neule on siis edennyt tasaisen varmasti, enemmän kuin millään aikaisemmalla viikolla. Takakappale on silti yhä työn alla.
















Oheiset pikkuasusteet olen tehnyt neiti X:ää varten. Lankana Regia Silk, joka oli todella kivaa neulottavaa. Malli Modasta, n:o 1/2006.

Ensi viikonloppuna kaupungissamme on Elonkorjuujuhlat. Viipurinrinkelit ja lakut jäänevät väliin, mutta jos Johanneksen pellavillavaa tulee vastaan, voi kukkaron nyörit hyvinkin aueta. :)

EDIT: Regia Silkin 50 g:n kerästä ei myssyn ja tossujen jälkeen jäänyt kuin pieni nykerö lankaa... Riitti siis juuri sopivasti :)

Mitä nyt puikoilla?

Keskeneräisistä töistä huolimatta teki mieli aloittaa uutta. Valinnan varaa siitä, mitä tehdä on runsaasti. Suunnitelmallisempi ja järkevämpi neuloja saattaisi aloittaa jotain syksyistä, minun sen sijaan teki mieli aloittaa tällaista... Malli Novitan Kesä 2005-numerosta.

Neulojana en ole (vielä?) mikään virtuoosi, joten lankana on Novitan Butterfly, kuten ohjeessakin. Pelottavana esimerkkinä langan vaihtamisesta ja siihen liittyvästä soveltamisesta on muuan yläaste-aikainen käsityö. Ihanaista Novitan Venlaa ei pikkupitäjän lanka-/kangaskaupasta löytynyt, joten oli tyytyminen 7 veljekseen. Alku meni hyvin ja vauhdilla, mutta kun työ oli marinoitunut aikansa, ja ysin keväällä piti villatakki viimein saada kasaan, oli lopputuloksena ihmeellisesti kurttuun vetävät etukappaleiden reunat. Myöhemmin olen oivaltanut, että kiihkeällä loppusuoralla taisi silmukkamäärien laskeminen ohuemmalle langalle unohtua.

Kyseinen villatakki päätyi sitten kerille ja sukkalangoiksi. Napakan käsialani vuoksi olen joutunut laskemaan jonkin verran silmukkamääriä uusiksi, vaikka ohjeen lankaa käytänkin, joten ehkä jonakin päivänä aika on kypsä runsaammallekin soveltamiselle. :)

Tämän mallin suhteen todellisuus ei vastaa ihan kuvitelmia. Lanka itsessään on ihan ok ja mallineule viihdyttävä, mutta kyseenalaista on, tykkäänkö pukeutua varsinaiseen neuleeseen. Kenties äiti haluaisi pitsipalmikkoneuleen...

Vielä on kesää jäljellä...

Enemmänkin olisi voinut tänä kesänä lomailla kuin kaksi viikon pätkää. Kun itse työpäivätkin tuppaavat vielä venymään, ei ihon palamisesta ole ollut vaaraa. Syksyn tuleminen ei silti hirvittävästi harmita, kesätyön loppuessa opiskelut jatkuvat ja harrastuksille voisi olla enemmän aikaa. Sitten voisin paneutua ehkä enemmän blogin ulkoasuunkin. Vinkkejä hyvistä nettisivuista/kirjoista aloittelijalle saa antaa!

Ja muutama virkkaustyö keväältä. Lankana Novitan Hippy. Menekki huivissa n. 200 g, pipossa 90 g. Molempien ohje Novita-klubin sivuilta.

Tämä onkin melkoinen kovan onnen pipo. :) Otteet virkkaajana lienevät turhan karskit, sillä sain poikki kaksi Pryxin muovista virkkuukoukkua. Kolmas koukku, jolla sain viimein pipon valmiiksi, taisi olla Gjestalin.

Kesälomakuulumisia

Melko pitkällekin edenneet kirjoneuleharjoitelmat, eli lapaset Nallesta, eivät näyttäneet siltä miltä toivoisin. :( Menestyksekkäämpi uusi elämä voisi koittaa ehkä Aili-lapasina?

Ja langat on kyllä kovia kuiskuttelemaan. Muiden kauniista pitsihuiveista kuvia katsellessa alkoi korviini kantautua outoja ääniä... Tänään äänet sitten johdattivat ostoksille. Nyt ne ostokset sitten vain kehräävät (?) tyytyväisinä mukaani päästyään...

Virkkaustyö vuosien takaa

Virkattu kassi
Originally uploaded by Huu.

Kyseinen Alabama-lanka tuli ostettua joskus lukiovuosina. Tarkoituksena oli tehdä pitsinen pusero Pirkka-lehden ohjeen mukaan, jossa lankana oli varmaankin Tennessee. No, kotikunnan pienen kangas-/lankakaupan suppeasta valikoimasta johtuen päädyin ostamaan merseroimatonta Alabamaa, joka ei sitten aivan toivotulla tavalla muotoutunut puikoilla.

Marinoiduttuaan muutaman vuoden osa Alabamasta kehkeytyi virkaten kassiksi, ohje Novitasta. Nimetty taloutemme miesväestön toimesta myös Kalapussiksi (?!!). :)

Alabamaa on vieläkin jäljellä parisataa grammaa. Hirveästi en langasta tykkää, mutta ihan toimivat tabletit pöydälle siitä voisi saada...

Kesäyön hämyssä

Blogin nimi kuvaa hyvin arkipäivääni. Puikko-sanan tilalle voisi sijoittaa esim. kamman, mittanauhan, kännykän ym. usein tarvittavia kapineita. Minä ja avomieheni olemme hieman "siisteysrajoitteisia", joten asioita on aika ajoin hukassa. Mutta löytämisen riemu onkin sitten sitä suurempaa. :)

Modernin, bloggaavan neulojan uralla olen vielä aika alkuvaiheessa. Olen tutustunut ei-Novitan lankoihin melko niukalti. Nurkista löytyy kyllä jo pyörimästä Drops Alpacaa ja On-Linen lankoja, mutta kunnon kokemusta näistä puikoilta on vielä vähän. Käyttämäni puikot ovat myös olleet perusmuovisia/-metallisia, ruusupuiset ja bambuiset ovat vielä korkkaamatta. Ja epäilen, uskallanko edes hankkia, kuitenkin saan vain hajalle...

Netistä löytyviä ohjeita (Novitan sivustoa ei nyt lasketa mukaan) en ole myöskään vielä kokeillut. Odessaa varten hankin kyllä jo lankaakin. Mutta visio Odessasta käytössä sijoittuu kirpeisiin lenkkeilyhetkiin syksyllä, joten ei vielä kiirettä...? :)

Blogeja reilun puolen vuoden ajan seuratessani ymmärsin jo sen verran Tosineulojan varustuksesta, että hankin digitaalivaa´an. :) Sellainenkin kavala ajatus on pyörinyt mielessä, että hankkisin Visa-kortin. Kotikaupungin kauppojen lehtihyllyistä ei löydy Interweave Knits:iä, ja Amazonista taitaisi tilata aika edullisesti hienoja neulonta-aiheisia kirjoja...

Aatokset oman blogin tulevasta ulkonäöstä ovat melkoisen ristiriidassa omien tietoteknisten taitojen kanssa. Blogi on nyt onnistunut perustaa, ja viestejä - jopa kuvin!- kirjoittaa, mutta siitä eteenpäin?

Viimeisin tekele

Mitä on neuleblogi ilman kuvia? Eipä juuri mitään, joten kokeillaan esitellä Ankkaa, joka valmistui toukokuun lopulla erään pienen pojan syntymäpäivän kunniaksi. Ohje on Fiona McTaguen "Neulo itse pehmeät lelut"-kirjasta. Lankana Gjestal Maija.

Itse osasten neulominen sujui jälleen helposti, käsiala vaati ehkä pientä ohjeen soveltamista, kun taas lankojen päättely ja kokoaminen vei aikaa... Onkos niitä keijuja olemassa, jotka tulisi hoitamaan tällaiset askareet neulojan puolesta? Että jos pistäisin ensi yöksi tyynyn alle sivusaumojaan vailla olevan villapaidan, ja toivoisin oikein kovasti, tulisiko keiju kylään? :)

Tadaa!

Yli puolen vuoden ajan olen lukenut toisten blogeja miettien oman perustamista. Nimikin blogille on ollut valmiina jo tovin aikaa, mutta nyt viimein uskaltauduin toteuttamaan aikeeni. :)

Käsitöiden pariin ei minua ole juuri kotona opastettu, oppini ovat pitkälti peruskoulusta peräisin. Muistan kyllä lapsuudessa ottaneeni osaa kylän naisten matonkudetalkoisiin, joissa tilkkukasojen täyttämien pärevakkojen äärellä pyrin minäkin parhaani mukaan tuottamaan käyttökelpoista kudetta. Kangaspuilla en ole silti itse tehnyt koskaan mitään.

Yläasteen valinnaisissa käsitöissä opin paljon, mutta ehkä ainoastaan villasukkien lopputulokseen olisin nykyään tyytyväinen. Lukioaikana en juuri käsitöitä harrastanut, mutta syksyllä 2002 aloitin kunnianhimoisesti tekemään avomiehelleni villapaitaa. Avomies on yhä mukana kuvioissa, villapaita kokoonpanovaiheessa, ja rinnalle on tullut monta muuta keskeneräistä projektia. Lankaa löytyy kaappien kätköistä n. 8 kg.

Varsinainen tarkoitus on esitellä aikaansaannoksiani neuleiden ja muiden käsitöiden parissa, mutta mikäli innostun, saattaa aihepiiri laajentuakin.